Todellakin on syksyistä, pilvisenä päivänä on niin pimeää ja hämärää, että sisällä tarvitsee lisävaloa! Ja vastahan sitä paistateltiin auringon valossa yötä päivää. Nyt on syksytouhut touhuttu, hirvet on kaadettu ja ovat pakasteessa, kaikissa mahdollisissa muodoissa ja potut kuopassa ja akat pirtissä. Jouluaikaa odotellaan. Omalla kohdalla joulussa ihaninta on katsoa pienten ihmetystä ja iloa, vanhempi lapsenlapsi muistaa viime joululta asioita, mutta nuoremmalle ei jäänyt muistikuvia, hän oli vasta n. 2 kk. Omat aikuiset lapset ovat aina leikissä mukana ja parasta onkin iloinen ja mutkaton yhdessäolo. Riemuitsen siitä, että itse ainoaksi lapseksi jääneenä olen saanut antaa elämän kolmelle omalle pienokaiselle. Ja nyt pitkän odottelun jälkeen meillä on kaksi ihanaa lastenlasta, joita saamme käydä hoitamassa ja hellimässä. Onneksi he asuvatkin hyvin lähellä.  Koko elämämme muuttui, kun pääsimme papaksi ja mummoksi noin kolme vuotta sitten, ja viime syksynä saimme toisen ihanuuden jonka kasvua saamme seurata. Yritämme olla äidin ja isän apuna kun he sitä tarvitsevat.